Hoitokertomuksia

Kotiin kävellessäni kävely tuntui vaivattomalta.

Olen musiikin opiskelija klassinen laulu pääaineena. Laulajana joudun pitämään tarkasti huolta omasta instrumentistani eli kehostani. Pienenkin epätasapainon huomaa ja kuulee äänessä. Tärkein elementti laulaessa on hengitys ja sen tasapainoinen toiminta.

Viime vuosi opiskeluissani oli raskas. Lauluäänen kehitys ei tuntunut menevän eteenpäin, hengitys tuntui raskaalta ja lisäksi kärsin jatkuvasta sairastelukierteestä. Sain flunssia toisen perään ja niitä seurasi melkein poikkeuksetta jokin jälkitauti, joita hoidettiin antibiooteilla. Sairastelun vuoksi valmistumiseni konservatoriosta viivästyi. Jumiutunut ja poltteleva hartia oli myös jatkuvana riesana, vaikka yritinkin sitä hoitaa käymällä säännöllisesti hierojalla. Väsymyskin painoi opiskelevaa yhden lapsen äitiä. Säännöllinen liikuntakaan ei tuonut suurta helpotusta.

Olin käynyt osteopaatilla aikaisemmin Lahdessa opiskellessani ja mieleeni muistuikin myönteinen vaikutus hengityksen toimintaan. Jyväskylään muuttaessani hakeuduin hoitoon Osteopatia Klinikalle väsyneenä ja lopullisen kyllästyneenä huonoon vointiini.

Ensimmäisellä käynnillä osteopaatti löysi syyn sairasteluuni selkärangastani. Hän totesi myös rintarangan jumiutuneen ja lonkan lukkiutuneen. Hengitys ei varmasti pääse toimimaan jos rintarangasta ei löydy luontaista joustavuutta. Jo ensimmäisen hoidon jälkeen huomasin valtavan eron lähtötilanteeseen. Kotiin kävellessäni kävely tuntui vaivattomalta. Lonkka oli tosiaan ollut lukossa. Seuraavalla laulutunnilla hengitys pääsi ikään kuin perille asti.

Kävin osteopaattisessa hoidossa kolme kertaa säännöllisesti, jonka jälkeen oloni oli loistava. Hengitys toimi moitteettomasti, olin energinen ja pirteä, eikä kipeistä ja kireistä lihaksista ollut enää muistoakaan. Laulun opiskelussa alkoi tapahtua isoja harppauksia. Otin sen kiinni minkä olin edellisenä vuonna menettänyt. Talven sain opiskella rauhassa ilman ensimmäistäkään flunssaa. Terveenä pysyminen näkyi myös kukkarossa. Lääkäri- ja lääkekulut olivat menneen talven lumia. Huomasin myös vilkastumista aineenvaihdunnassani. Vatsa toimii paremmin, enkä ole enää tarvinnut happosalpaajia, mitä söin ainakin puoli vuotta yhteen menoon.

Nyt kevät puolella olen jatkanut käyntejäni hoidossa harvemmin mutta tasaisesti. Kerran kuukaudessa tai kahdessa pitää tärkeän työvälineeni kunnossa ja huollettuna. Tuntuu hullulta että olen laittanut satoja euroja autoni vuosihuoltoihin, mutta omaan hyvinvointiini en ole juurikaan viitsinyt satsata. Tilanne on nyt muuttunut eikä paluuta entiseen enää ole. Tästä tasapainoisesta ja hyvinvoivasta kehostani en luovu enää mistään hinnasta. Tuntuu muutenkin järkevämmältä keskittyä ennaltaehkäisyyn, eikä jäädä odottamaan oireita.

Anu, 31v. muusikko

Elämisen taso parani!

Syksykesällä v. 2007 alkoivat jalkapohjani kipeytyä, tuntuivat vähitellen "puuromaisilta" ja tunnottomilta, nilkkoja alkoi särkeä ja kipu eteni sääriä myöten ylöspäin estäen edelleen kävelyä ja seisomista pitkään. Kipu hellitti istuessa ja maatessa.

Pääsin lokakuussa 2007 sotaveteraanikuntoutukseen ja siellä sain neurologin lähetteen yksityiseen selkärangan magneettikuvaukseen.. Tuloksena vaikea-asteinen spinaalistenoosi nikamatasolla L4-5, sentraalinen prolapsi, spondylartroosia ja flavahypertrofiaa.

Yksityisen ortopedin suositteleman leikkauksen sijaan sain 10 kerran hoitomääräyksen ja vielä lisää 10 kertaa terveyskeskuslääkäriltä. Hoitoa sain 2-3 kertaa kuukaudessa Osteopatia Klinikalla päättyen toukokuussa 2009.

Heti hoitojen alettua kivut alkoivat vähentyä, käveleminen ja selkä paranivat, jalkapohjien puutuminen heikkeni, elämisen taso parani! Aiemmin en pystynyt kävelemään kuin n. 200m, nyt normaalisti.

Pirkko, lehtori, eläkeläinen, 87v.

Osteopatia oli minun kohdallani erinomainen ratkaisu

Minulla diagnosoitiin Scheuermannin tauti noin neljä vuotta sitten. Selkäni, niskani ja hartiani vaivasivat minua päivittäin paljonkin. Vaiva haittasi lähes jatkuvasti, mutta varsinkin istuessa kipu oli kovaa. Tämä tietenkin vaikeutti koulunkäyntiä. Rintarangan alueella tunsin jatkuvaa kipua ja ahdistusta. Hain apua useammalta selkälääkäriltä ja monelta fysioterapeutilta, mutta juuri mikään ei tuntunut auttavan. Leikkaustakin ehdittiin jo miettiä, mutta siinä vaiheessa halusin kokeilla, jos vielä jostakin olisi apua.

Olin kuullut osteopatian toimineen monella selkä- ja nikamavaivoihin, joten ajattelin kokeilla sitä. Osteopaattisen hoidon vaikutuksen huomasi jo muutaman viikon kuluttua: kipu selässä, hartioissa ja niskassa oli vähentynyt huomattavasti ja jaksoin istua koulussakin paljon paremmin. Nyt käytyäni osteopatiassa noin 4 tai 5 kuukautta (kaiken kaikkaan 7 kertaa) kivut ovat lähestulkoon kokonaan poissa. Pystyn harrastamaan, tekemään koulutöitä ja istumaan esim. pitkiä matkoja autossa ilman suurempia vaivoja. Osteopatia oli minun kohdallani erinomainen ratkaisu, muuten kärsisin luultavasti vieläkin vaivoistani.

Teemu 17v. opiskelija

Voiko minua hoitaa?

Olen ollut sairas selästäni kauan, vuosia. Alaselkääni on leikattukin yhteensä 4 kertaa. Hoitoja on kokeiltu monenlaisia mm. akupunktiota, hermoratahierontaa, fysioterapiaa ym. mutta mikään ei ole auttanut. Olen saanut vain hetken helpotusta niistä. Tilanteeni oli äärimmäisen huono, en tullut enää toimeen selkäni kanssa, enkä voinut juurikaan liikkua kuin lyhyitä matkoja, sekin vahvojen särkylääkkeiden avulla.

Sitten huomasin lehdessä artikkelin osteopaattisesta hoidosta ja päätin kokeilla vielä sitä. Soitin ja kysyin voiko minua hoitaa? Vastaus oli, että kukaan ei ole toivoton tapaus. Siitä alkoi hoitorupeama tavoitteena, että selviytyisin selkäni kanssa vielä. Kun olin käynyt hoidossa muutaman kerran, ajattelin että ei tämäkään taida auttaa. En antanut periksi, kävin hoidossa kerran viikossa ja pikkuhiljaa apua rupesi tulemaan.

Hoito on ollut pitkäjännitteistä ja tällä hetkellä olen todella hyvässä kunnossa, voi melkein sanoa että terve. Hoito on ollut kaikilla osa-alueilla auttavaa niin henkisesti kuin kehollisestikin. Sain myös suruuni siitä apua, niin että tulin toimeen sen kanssa. Voin tällä hetkellä henkisesti ja fyysisesti todella hyvin. Pystyn nyt normaalisti lenkkeilemään koirani kanssa.

Paula 63v. eläkeläinen

Hoito auttoi

Minulla oli aiemmin leikattu välilevynpullistuma alaselästä. Vuonna 2001 sain saman tyyppisiä oireita kuin välilevynpullistuma oli aiheuttanut ja lisäksi samassa välissä todettiin kuluma. Aloitin tuolloin käymään osteopaattisessa hoidossa. Hoito auttoi molempiin, mahdollisen uuden pullistuman sekä kuluman aiheuttamaan kipuun.

Myöhemmin vuonna 2003 minulla todettiin välilevynpullistuma kaularangassa ja minut määrättiin Kuopioon jatkotutkimuksiin. Hakeuduin välittömästi osteopaatin hoitoon. Kuukauden päästä Kuopiossa lääkäri totesi, että pullistuma oli vetäytynyt eikä ollut aihetta leikkaukseen.

Työni vuoksi kärsin niska- ja hartiaseudun oireiluista ja olenkin aika-ajoin hakeutunut 'vuosihuoltoon' osteopaatille. Näin olen saanut pidettyä työkuntoni yllä ja pystyn vapaa-aikana harrastamaan monipuolista liikuntaa.

Anne 45 v. kirjanpitäjä

Migreeni

Molemmat tyttäremme olivat 6-vuotiaita, kun heillä todettiin migreeni. Vanhemmalla tytöllä migreeni alkoi pieninä lyhyinä päivittäisinä päänsärkykohtauksina. Voimakkaampaa päänsärkyä oli 2-4 päivänä viikossa. Särkykierrettä yritettiin katkaista Pronaxen-lääkkeellä. Myöhemmin estolääkkeeksi määrättiin Seloken.

Nuoremman tytön migreeni alkoi silmien vihlomisella ja valon arkuudella. Varsinainen päänsärkykohtaus ei puhjennut joka kerta. Hänellä diagnosoitiin äkkiä alkava auraoireinen migreeni. Myös hänelle määrättiin estolääkkeeksi Seloken.

Molemmat tytöt ovat olleet tutkimuksissa ja hoidoissa keskussairaalan lastenneurologilla.

Kuulimme tuttavaltamme osteopatiasta ja hänen hoitojen hyvistä tuloksista erityyppisten migreenien hoidossa. Migreenin hoidossa hän käyttää mm. kraniosakraaliterapiaa.

Jo kolmen hoitokerran jälkeen molempien tyttöjen vaivat helpottivat. Kävimme hoidoissa säännöllisesti puolitoista vuotta. Vanhemmalla tytöllä ei ole ollut migreenikohtauksia sen jälkeen, kun hän aloitti osteopaattisessa hoidoissa käymisen. Nuoremmalla tytöllä on ajoittain lievää silmien vihlontaa.

Kumpikaan tytöistä ei tarvitse enää migreenin estolääkkeitä. Olemme todella iloisia, että lääkehoidolle löytyi vaihtoehtoinen hoito, josta löytyi ratkaiseva apu tyttöjen migreeniin.

Tytöt ovat nyt 9 ja 10- vuotiaita. He käyvät nykyään osteopaatin hoidossa muutaman kerran vuodessa.

Anne, tyttöjen äiti

Hoidon jälkeen olo on pirteä ja energinen

Olen käynyt osteopaatilla selänhoidossa yli kymmenen vuotta, 2-3 kertaa vuodessa. Kärsin niskahartiaseudun jäykkyydestä, joka johtuu työstäni. Joudun istumaan ja ajamaan työpäivän aikana paljon. Alkuaikojen niskakivut ja niistä johtuvat päänsäryt ovat vähentyneet huomattavasti. Hoidon jälkeen olo on pirteä ja energinen.

Saan nykyisin jäykkyyden siedettävälle tasolle jumpalla ja venyttelyllä. Olen viime aikoina käynyt osteopaattisessa ylläpitohoidossa muutaman kerran vuodessa ja sillä pärjään hyvin.

Korostaisin osteopaatttisen hoidon kytkemistä omaan aktiivisuuteen. Tällä tavalla saa hoidosta parhaan mahdollisen lopputuloksen.

Vesa 44v.

Olo helpotti joka kerta enemmän

Vuosia sitten minulla todettiin alkava astma, jonka vuoksi käytin vuosia avaavaa lääkitystä. Varsinainen syy osteopaatin luokse menoon oli kuitenkin kiukutteleva selkäni, jonka satutin melko pahasti kymmenen vuotta sitten. Reiluun vuoteen en kunnolla voinut nojata edes seinään ja epäilyksenä oli jopa välilevyn pullistuma. Jatkoin liikkumista ja ratsastusta ja sainkin selkäni jonkinlaiseen kuntoon käytyäni myös melko säännöllisesti eräällä toisella terapeutilla, mutta silti ajoittain en päässyt edes kävelemään kunnolla. Kuvittelin sen olevan loppuelämän vaiva, mutta onneksi toisin kävi.

Menin osteopaatin luokse ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Ensimmäisellä kerralla hän kertoi minulle epäilevänsä, etten tarvitse ensinnäkään astmalääkkeitä ja toiseksi, selässäni ei ole pullistumaa vaan nikamat hivenen vinossa. Täytyy myöntää, että ihan ensimmäisellä kerralla en oikein uskonut jättäväni astmalääkkeitä. Alku oli melko haastavaa, oireet olivat aika voimakkaita, mutta olo helpotti joka kerta enemmän. Tuon ensimmäisen hoitokerran jälkeen olen todella jättänyt astmalääkkeet kokonaan pois, vaikka pidänkin edelleen "piippua" kaapissa kaiken varalta vanhasta tottumuksesta. Selkäni on ollut erinomaisessa kunnossa ja olen oppinut tunnistamaan oireet jo hyvissä ajoin enkä ole tuntenut enää kipuja.

Lisäksi osteopaatti on ollut erinomaisena apuna hoitamassa myös hevoseni ongelmia ja sen myötä olen löytänyt ihan uuden herkkyyden ratsastukseen. Uskon, että osteopaatin avulla pääsemme tavoitteisiimme nopeammin ja pystyväni säilyttämään herkkyyden, joka on erittäin tärkeää ratsastuksessa.

Salla, Yrittäjä, 33 v

Selkäni oli täysin lukossa

Minulla on neljä lasta ja selkävaivani alkoivat ensimmäistä lasta odottaessani. Raskaus raskaudelta oireet ovat pahentuneet ja jäivät lopulta raskauksien väliseksikin ajaksi. Välillä selkäni oli täysin lukossa ja lasten hoitaminen ja nostelu oli todella kivuliasta ja hankalaa.

Kokeilin erityyppisiä selän manipulaatiohoitoja mutta mikään niistä ei tuonut hetkellistä helpotusta pidempiaikaista apua selälleni. Lopulta päätin kokeilla myös osteopatiaa ja se tuntuu olevan avain selkäni lukkoon! Osteopatia on ollut yllättävän tehokas hoitomuoto minun selälleni vaikka itse selän käsittely hoidossa on hyvin pehmeää ja lempeää.

Edelleen joudun nostelemaan lapsia paljon mutta selkäni on pitkiäkin aikoja täysin oireeton. Käyn osteopaatilla nykyään harvakseltaan tarvittaessa, eli jos selkäni alkaa lähettää "varoitusviestejä". Kaiken kaikkiaan osteopatia on mielestäni miellyttävän pehmeä ja tasapainottava hoitomuoto.

Eeva-Liisa, 37 vuotta, psykologi

Päätetyöläinen

Päätetyöläisen haamu avasi Osteopatiaklinikan oven syksyllä 2007. Osteopaatti kysyi: "Miksi sinä tulet tänne hoitoon?" Asiakas oli kuin kivipesussa sieluaan myöten pyörähtänyt, ainakin tunsi itsensä sellaiseksi. Vaan oliko hän valmis sitoutumaan pitkään ja palkitsevaan taipaleeseen? Kyllä, tietämättä osteopatiasta juurikaan mitään.

Nyt pari vuotta myöhemmin käyn tutulla korjaamolla kerran kuukaudessa. Vuosia elämääni hallinnut migreeni on lähes kadonnut. Hoidoista on ollut tuntuva apu kehon liikkuvuuden parantamiseen. Olen jo oppinut rentoutumaan hoidon aikana, jälkituntemuksena tulee usein energinen olo. Tunnen, että tulen huomioiduksi kokonaisuutena.

Kirsi (41), tutkimussihteeri

Päästä varpaisiin

Aloitin hoitosuhteen Osteopatiaklinikalla keväällä 2002. Minulla oli alaselkä kipuja,jotka estivät normaalin liikkumisen koska selkä kramppasi vähän väliä.

Lääkärit eivät löytäneet mitään vikaa ja määräsivät kramppeihin Norflex tabletteja,joilla kramppi laukesi,mutta palasi aina uudestaan.

Tulin puhuneeksi asiasta erään tutun kanssa ja hän suositteli osteopaattia,sanoi saaneensa sieltä avun. Otin yhteyttä ja aloitimme hoidot.

Aluksi hoito oli viikottaista,mutta kun keho oli kunnossa niin sen jälkeen olen käynyt ylläpito hoidossa n.kerran kuukaudessa.

Tässä vuosien varrella on hoidettu mm. kalkkeutunut olkapää kuntoon,johon lääkärit suosittelivat leikkausta. Lisäksi käsien ajottainen puutuminen oli välillä ongelmana myös se on nyt hallinnassa. Myöskin muutaman kerran on hoidettu akuutti poskiontelotulehdus menestyksekkäästi.

Hoitosuhde on nyt kestänyt 7 vuotta ja uskon ,että sen ansiosta on moni vaiva jäänyt syntymättä,koska säännöllisillä käynneillä niihin päästään heti puuttumaan.Osteopaatin hoidot ovat kokonaisvaltaisia ja siinä arvoidaan koko kehon toiminta päästä varpaisiin.

Mauri 49v. toimitusjohtaja

Iloinen mieli

Hakeuduin osteopaatin hoitoon puolisentoista vuotta sitten, kun ystävättäreni oli saanut hänelta avun isovarpaiden kipeisiin tyviniveliin. Omat varvasvaivani loppuivat ensimmäiseen käyntiin ja myöhemmillä kerroilla 4-6 viikon välein olen saanut helpotusta mm. polvileikkauksen jälkitilan ja selän kipuihin sekä niskan ja hartioiden jännitykseen.

Joitakin vuosia sitten minulla todettiin laaja lannerangan välilevyrappeuma, minkä vuoksi jouduin lopettamaan potilastyön. Viime vuodet ilman hankalaa työasentoa on varmasti helpottanut tilannettani, mutta selkein muutos parempaan on tapahtunut osteopaatin hoitojen aikana. Ryhti ja kehon tasapaino on paljon parempi ja mielikin iloinen, kun kipuja on vähemmän.

Riitta 53v, hammaslääkäri

Selkääni särki jatkuvasti

Olen sairastunut selästäni alle viisikymmentä vuotiaana. Selkääni särki jatkuvasti, kävelin kumarassa,en voinut kuin pikkupätkiä kävellä,seisominen ja istuminen oli lähes mahdotonta. ....eläkkeelle jouduin , lääkärit sanoivat.... Sorry tuommoseks jäät ja pilleri purkki mukaan....vasemman jalan kantapää oli niin kipee että hypin kuin kukko varpaillani toista vuotta...olin alle alle viisikymppinen kun tilanne oli tämä, ..kunnes tyttöni ilmoitti tilanneensa minulle ajan osteopaatille.... Siitä alkoi ..tuttavuuteni tähän hoitomuotoon. ...ensin oli erittäin kriittinen, ajattelin .....saahan sitä rahaa syytää vaihteeksi tänne. ....mutta erehdyin . Jo kahden kerran jälkeen kävelin kuin ihmiset ja jatkossa säryt loppuivat ,hiljalleen selkä löyti oikean asennon, istuminenkin alkoi luonnistua paremmin ,. Nyt on yli kymmenen vuotta kulunut ...käyn edelleenkin joskus hoidossa, mutta harvoin. Selän kulumathan eikä ahtaumat mihinkään häviä, mutta elämisen laatu on parantunut. ...yksi tuttu sanoi mulle kerran , älä mene lähelle lääkäriä, joudut pian töihin, mutta siitä on tuskin pelkoa, olen saavuttanut jo eläkeiän ja nyt kun elän selkäni ehdoilla, pärjäilen suht' mukavasti, viathan on ja pysyy, mutta kun tietää mitä ei saa tehdä, niin elän lähes normaalia elämää. ....voin kuusivitosena paremmin kuin viisikyppisenä ja kiitos kuuluu osteopatialle. Maksan hoidoista mieluummin ,kun vaihtoehtona särkylääkket ynnä yleinen pahoinvointi.

Marita, 65v. Eläkeläinen

MS-tauti

Kesällä 1995 minulla ilmeni yllättäen oikean käden ja jalan heikkoutta ja sairaalassa oireet vielä lisääntyivät ja minulle kehittyi oikean puolen halvaus. Halvauksen syytä selvitellessä paljastui magneettikuvauksessa MS-tauti. Sairaalassa pääsin itse istumaan vuoteen reunalle ja siinäkin kallisti oikealle. Liikkeelle en päässyt ilman apua. Diagnoosin jälkeen siirryin Kinkomaalle kuntoutettavaksi.

Kinkomaalla aloitettiin kuntoutus, jossa harjoitettiin kättä ja jalkaa ahkerasti. Jalkaan alkoi tulla liikettä ja polvituen turvin jalka kesti painoa, ettei polvi pettänyt. Käsi kuntoutui hitaammin. Kotiin lähtiessä pääsin kävelemään pienen matkan mutta käsi ei toiminut.

Kotiin päästyäni kuntoutusta jatkettiin osteopaatin antaman hoidon avulla. Tasapaino alkoi parantua ja liikkuminen kävi paremmaksi.Tilanteen parannuttua osteopaattista hoitoa jatkettiin 2 kertaa viikossa. Pikkuhiljaa pääsin kävelemään jo lenkille. Kuntoutuminen oli sujunut yllättävän hyvin neurologin mielestä kontrollikäynnillä joulukuussa.

Kinkomaalla ehdotettiin jo ammattin vaihtoa, jota kuitenkaan en tehnyt. Puolen vuoden sairasloman jälkeen palasin kokeilemaan entiseen ammattiini tekemään kolmivuorotyötä, jossa olen edelleen 15 vuotta myöhemmin.

Osteopaattista hoitoa on jatkettu koko ajan harvakseltaan (n.4-6 kertaa vuodessa) kunnon ylläpitämiseksi ja liikkuvuuden lisäämiseksi.

Pirjo 33v. perushoitaja

Leikkaukseen?

Onni onnettomuudessa, putosin alkukesästä 2007 kesämökkini katolta, mutta vain olkapääni kipeytyi. Siinäkään ei todettu luunmurtumaa. Kuitenkin olkapäässäni oli särkyä, eikä sen liikkuvuus ollut entisensä. Kuinka saisin sen taas kuntoon? Tuntemastani syntymäpitäjäni loistavasta kansanparantajasta ei tässä asiassa ollut apua ja matkakin hänen luokseen oli ollut pitkä. Lääkärien suositteleman tähystysleikkauksen ajankohta oli jo sovittu. Epäröin, olisiko vähemmän radikaalia, mutta kuitenkin parantavaa hoitokeinoa olemassa. Tässä vaiheessa menin saamastani suosituksesta 17.12.2007 osteopaatin vastaanotolle. Hänen mielestään kannatti kokeilla osteopaattista käsittelyä ennen leikkausta, jospa operaatiota ei tarvittaisi. Kohta hoitotulokset alkoivat näkyä, olkapääni liikkuvuus melko nopeasti parani ja kivut vähitellen hälvenivät. Kävin osteopaatin vastaanotolla tämän asian johdosta vuonna 2008 luonnollisesti useita kertoja. Jo parisen vuotta olkapääni on ollut niin kunnossa, ettei se muistuta itsestään enää millään tavoin.

Olen saanut osteopaattista hoitoa myös lonkka- ja ristiselkävaivaani. Ongelma on voitu siirtää pois päiväjärjestyksestä. Myös vaimoni ja poikani ovat käyneet osteopaatin vastaanotolla, samoin suosituksestani muutamat ystäväni. Kaikki he ovat tunteneet saaneensa todella apua ja heidän yhteinen kokemuksensa hoitototapahtumasta on ollut erittäin myönteinen. Osteopaattiset hoitokeinot ja -menetelmät ovat niin monimuotoiset, että en edes yritä kuvata niitä. Itse olen kokenut hoidon erittäin miellyttävänä ja rentouttavana. Olen tuntenut, että se vaikuttaa ei vain yhteen vaivaan vaan samalla ihan koko ihmiseen. Toiminnan eleetön ja lämmin ystävällisyys jättää myös hyvän olon. Lopputuleman voisi ilmaista vaikkapa: " Hei elämä, täältä taas tullaan!"

Pentti, pappi, 75 v.

Vakavasta loukkaantumisesta kuntoutuminen

Olin rajussa auto-onnettomuudessa, jossa loukkaannuin vakavasti. Murtumia oli useassa paikassa; vakavimmat lonkassa ja kyynärpäässä ja muut jalkaterässä, kylkiluissa ja selkä-/kaularangassa. Lisäksi perna jouduttiin poistamaan. Minulle annettiin kaikkiaan 13 pussia verta ensiavussa ja myöhemmin lonkkaleikkauksessa.

Toivuttuani riittävästi hakeuduin fysikaaliseen hoitoon. Valitsin kuulemieni hyvien kokemusten perusteella osteopaatin hoitoa antamaan. Sain ensiarvoisen tärkeän avun heti ensimmäisellä hoitokerralla: kotiin palattuani nukahdin sohvalle rauhalliseen ja rentoon uneen - lähes kolme kuukautta vaivanneet, traumasta johtuneet uniongelmat korjaantuivat. Normaali, hyvä yöuneni palasi, mikä on ollut sittemmin hyvin sujuneen kuntoutumiseni iso osatekijä.

"Kehonrakennusyhteistyö" eli osteopaatin osaaminen vaurioituneiden luiden ja kudosten kuntouttamisessa sekä oma panostukseni venyttelyyn, lepoon ja fyysisen kunnon kohottamiseen on tuonut erinomaisia tuloksia. Vakavat vammat ovat parantuneet nopeasti ja kuntoutuminen edennyt todella hyvin. Siitä, että pystyin taas kävelemään ja käyttämään vasenta kättäni lähes kuin tervettä, olin hyvin kiitollinen ja olen edelleen. Ensimmäinen työpäivä sairasloman jälkeen oli juhlan aihe.

Osteopaattisen hoidon fyysiset tulokset ovat erinomaisia, mutta mielestäni hienointa on hoidon kokonaisvaltaisuus. Traumasta ei ole jäljellä mitään henkisiä jännitteitä. Jokaisen hoitokerran jälkeen olen rento ja energinen, ja oloni on mitä mainioin. Olen tullut tietoisemmaksi paranemisvoimista jotka minussa on. Koko toipumis- ja kuntoutumisprosessi yhteistyössä osteopaatin kanssa on opettanut minulle jotain tärkeää itsestäni; elämä tuo eteeni erilaisia haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta uskon selviytyväni niistä. Tunnen itseni tasapainoiseksi, katson tulevaisuuteen kiitollisin ja toiveikkain mielin. Loukkaantumisesta on jäänyt jotain liikerajoitteita, mutta ne eivät millään tavoin varjosta elämänlaatuani. Ehkäpä niille rajoitteille voidaan vielä tehdäkin jotain.

Kati

» Alkuun

Pekka Kumpulainen | Puh. 040 5655 099 | Kauppakatu 28, 4.krs
40100 Jyväskylä | www.osteopatiaklinikka.fi